Tammikuussa 2019 Sosiaali- ja terveysministeriö asetti työryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää, kuinka lastensuojelun jälkihuoltoa tulisi uudistaa aikuistumisen tueksi niin, että se riittävällä tavalla vahvistaisi nuorten aikuisten toimintakykyä ja itsenäistä toimijuutta, tukisi opiskelua sekä työelämään siirtymistä ja muuta integroitumista yhteiskuntaan sekä vähentäisi huono-osaisuuden ylisukupolvisuutta. Erityishuoltojärjestöjen liitto EHJÄ ry:n avoimen tukitoiminnan koordinaattori Tuure Oldendorff toimi professori Juho Saaren johtaman työryhmän jäsenenä.
Työryhmän loppuraportti julkaistiin tällä viikolla ja loppuraportissa työryhmä ehdottaa lastensuojelun jälkihuollon uudistamista täysi-ikäisten nuorten tavoitteelliseksi ja räätälöidyksi aikuistumisen ja itsenäistymisen tueksi. Työryhmä ehdottaa, että aikuistumisen tueksi säädetään erillislaki, jonka toimeenpanoa tuetaan “Aikuistumisen tuen ohjelmalla”. Lisäksi työryhmä ehdottaa, että jälkihuollon taloudellinen tuki nuorten aikuisten osalta arvioidaan uudelleen ja uudistetaan aikuistumisen taloudelliseksi tueksi.
Ehdotetun mallin mukaan 18-24-vuotiaalla nuorella olisi subjektiivinen oikeus aikuistumiseen tukeen samaan tapaan, kuin voimassa olevassa lastensuojelulaissa on määritelty oikeus jälkihuoltoon. Lisäksi subjektiivinen oikeus tukeen olisi nuorilla, jotka esimerkiksi vankeus- tai rikosseuraamusrangaistuksen, toimintakyvyn puutteiden ja/tai kasautuneiden ongelmavyyhtien johdosta uhkaavat syrjäytyä. Jotta aikuistumisen tuen edellyttämät toimintamallit saadaan uudistettua, loppuraportissa ehdotetaan kansallista ohjelmaa valmistelevan työryhmän asettamista. Työryhmän tavoitteena olisi luoda aikuistumisen tuen kokonaisuus nuorten aikuisten toimintakyvyn ja itsenäisen toimijuuden vahvistamiseksi sekä ylisukupolvisen huono-osaisuuden vähentämiseksi. Aikuistumisen tuki -ohjelma ehdotetaan sisällytettäväksi tulevaan hallitusohjelmaan strategisena hankkeena, samaan tapaan kuin vuonna 2007 hallitusohjelmaan kirjattu pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma, joka juurrutti Asunto ensin -periaatteen Suomeen.
Työryhmä ei aikataulusyistä tehnyt ehdotuksia alaikäisenä ilman huoltajaa maahan tulleiden turvapaikanhakijoiden jälkihuoltoon rinnastettavista palveluista. Työryhmän näkemyksen mukaan yksin tulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden sekä asevelvollisuutta tai siviilipalvelusta suorittavien lastensuojelun jälkihuollon asiakkaiden tuen tarpeet on otettava huomioon jatkovalmisteluissa.
Kokonaisuudessaan raportin pääsee lukemaan Valtioneuvoston verkkosivuilta.