Erityishuoltojärjestöjen liitto EHJÄ ry on ollut mukana yhteistyökumppanina Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijan ja sosiaaliohjaajamme Siri Heikkilän opinnäytetyössä Digitaalinen toimijuus osana pakolaistaustaisten nuorten kotoutumista. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten pakolaistaustaiset nuoret kuvaavat digitaalista toimijuutta osana kotoutumista. Tarkoituksena oli kehittää ja vahvistaa EHJÄ ry:n sosiaaliohjaajien digitaalista osaamista osana ohjaustyötä. Opinnäytetyö tarjosi EHJÄ ry:lle näkökulmia ja mahdollisuuksia työntekijöiden digitaalisen osaamisen kehittämiseen sekä nuorten digitaalisen toimijuuden tukemiseen.
“Alussa oli tosi vaikeata, kaikki ihan uus mulle. Kun mä tulin Sumeen, kaikki ne uus, ennen meillä ei oo nettii. Me emme osaa helposti käyttää ne kaikki jutut.” (H6) (Heikkilä 2024, 36)
Opinnäytetyössä maahanmuuttoa käsiteltiin pakolaisuuden näkökulmasta, jonka lisäksi teoreettinen viitekehys muodostui kotoutumisen sekä digitaalisen toimijuuden käsitteistä. Erityisesti koronapandemian jälkeen palveluiden siirtyminen verkkoon nosti digitaidot merkitykselliseksi osaksi kotoutumisprosessia.
Opinnäytetyö toteutettiin puolistrukturoituna yksilöhaastatteluna, jossa haastateltiin kahdeksaa pakolaistaustausta nuorta. Opinnäytetyön kehittämisosuus on toteutettu työpajatyöskentelynä EHJÄ ry:n työntekijöiden kanssa.
“Kotoutuminen on, sun pitää pärjätä. Se on uus maa, johon se on tulleet. Sun pitää oppii kulttuurii, kaikki käyttäminen palveluita. Sun pitää samanlaisen mitä suomalainen on. […] Pärjätä itse, ei tarvii mitään apua.” (H4) (Heikkilä 2024, 32)
Tutkimuksen tulosten mukaan digitaalisen osaamisen merkitys korostui osana kotoutumisprosessia eikä nuorten kokemusten mukaan nyky-yhteiskunnassa pärjää ilman sitä. Riittämätön kielitaito puolestaan koettiin haasteena sekä digitaalisen toimijuuden että kotoutumisen näkökulmasta. Tutkimustulosten mukaan kotoutumista pidettiin monivaiheisena ja pitkäkestoisena prosessina, jossa digitaaliset palvelut koettiin helpottavana tekijänä. Työpajatyöskentelyn tulosten pohjalta toivottiin järjestön sisäistä struktuuria siihen, miten sosiaaliohjaajat tukevat nuorten digitaalista toimijuutta. Tärkeinä teemoina pidettiin luottamussuhteen rakentamista nuoreen ja matalan kynnyksen apua.
“Kun mä mainitsin, miksi on helppoa käyttää palvelu heidän (EHJÄ ry) kanssa, on se, et se on nopea ja muutenkin luotettava. Koska sä tiedät, kenen kanssa sä puhut ja hän (sosiaaliohjaaja) on aina tarjoamassa sulle apua. Niin voit kysyä häneltä ja milloin vaan.” (H7) (Heikkilä 2024, 33)
Kehittämisehdotuksina nuorten haastattelujen sekä työpajatyöskentelyn pohjalta esitettiin digitaalisten palveluiden suuntaamista suoraan maahanmuuttajille sekä kielivaihtoehtojen ja selkokielen lisäämistä. Lisäksi automaattiohjaus digitaalisissa palveluissa olisi maahanmuuttajille hyödyllinen lisä, kuten myös teksti puheeksi -toiminto, jos luku- tai kirjoitustaitoa ei ole. Lisäksi EHJÄ ry:n tulisi kehittää rakenne sekä materiaalia sosiaaliohjaajien työskentelyn tueksi, jonka avulla voidaan tukea nuorten digitaalista toimijuutta.
Opinnäytetyön voi kokonaisuudessaan lukea täältä.