Erityishuoltojärjestöjen liitto EHJÄ ry

Erityishuoltojärjestöjen liitto EHJÄ ry on vuonna 1983 perustettu valtakunnallinen lastensuojelujärjestö, jonka työ painottuu lastensuojelun jälkihuoltoon, maahanmuuttajataustaisten nuorten tukitoimintaan, perhetyöhön sekä vapaaehtoiseen ja ammatilliseen tukihenkilötyöhön. Toiminnan tavoitteena on ehkäistä lasten, nuorten ja nuorten aikuisten sosiaalista syrjäytymistä. 

Palvelumme ovat saatavilla sosiaalihuoltolain, lastensuojelulain, lain vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista tai lain kotoutumisen edistämisestä mukaisina palveluina.

Mahdollistaa nuorelle turvallisen ja tavallisen, ei-viranomaisluonteisen aikuiskontaktin.
— Sosiaalityöntekijä

Hallitus 2024

Puheenjohtaja
Anu Pajula
Pelastakaa Lapset ry
 

Jäsenet

Pertti Kukkonen, varapuheenjohtaja
Auta Lasta ry
Varajäsen: Tiina Koivula, Auta Lasta ry

Elina Stenvall
SOS-Lapsikylä
VarajäsenTove Lönnqvist, SOS-Lapsikylä

Lassi Kangasluoma
Nuorten Ystävät ry
Varajäsen: Arja Sutela, Nuorten Ystävät ry

Pia Sundell
Barnavårdsföreningen i Finland r.f.
Varajäsen: Kristiina Mattinen, Pelastakaa Lapset ry

Jussi Ketonen
Perhekuntoutuskeskus Lauste ry
Varajäsen: Juha Oksanen, Perhekuntoutuskeskus Lauste ry

Jäsenjärjestöt

EHJÄ ry tuo jäsenjärjestöjensä toimijoita yhteen kehittämään suomalaista lastensuojelutyötä. Liiton jäsenjärjestöt ovat valtakunnallisia lastensuojelujärjestöjä, jotka tuottavat lasten- ja nuortenhuollon palveluja.

Välittäminen, osallisuus, joustavuus

Jäsenyydet

EHJÄ ry:n on seuraavien yhteisöjen jäsen

Historia

Alkuvaiheet

Erityishuoltojärjestöjen liitto EHJÄ ry perustettiin vuonna 1983 Nuorten Ystävien, Lausteen poikakodin (nyk. Perhekuntoutuskeskus Lauste) ja Veljesvastuuliitto ry:n (nyk. Nuorten tukikodit) toimesta erityishuoltojärjestöjen yhteistyöelimeksi. Liiton ensimmäisenä puheenjohtajana toimi sosiaalineuvos Jori R. Rissanen.

Liiton perustamisen taustalla oli muun muassa vuoden 1983 lastensuojelulain uudistus, jonka valmisteluun lastensuojelu- ja vammaisjärjestöt osallistuivat. Näiden neuvottelujen myötä esiin nousi tarve laitospalveluita ylläpitävien järjestöjen yhteiselle edunvalvonta- ja vaikuttajaorganisaatiolle. Ensimmäisinä toimintavuosinaan EHJÄ ry:n toiminta keskittyikin erityisesti edunvalvontatehtäviin sekä aloitteiden ja kannanottojen laatimiseen.

 

Tukiasuntoprojekti ensimmäinen RAY-hanke

Liiton Raha-automaattiyhdistyksen tukema toiminta käynnistyi vuonna 1989, jolloin aloitettiin ensimmäisen palkatun työntekijän vetämänä tukiasuntoprojekti laitoksista itsenäiseen asumiseen siirtyvien ja muiden erityisryhmiin kuuluvien nuorten tukemiseksi. Projektissa koulutettiin yhteistyössä kuntien kanssa vapaaehtoisia tukihenkilöitä, jotka toimivat nuorten tukena ja opastajana. EHJÄ ry hallinnoi projektissa myös jäsenjärjestöjen tukiasuntojen hankintaa.

 

Maahanmuuttajien tuettu asuminen käynnistyi 1996

Liiton nuorten maahanmuuttajien tuetun asumisen toiminta käynnistyi pääkaupunkiseudulla projektimuotoisena toimintana vuonna 1996 reaktiona kasvaneeseen yksin ilman huoltajaa maahan tulleiden turvapaikanhakijoiden määrään ja heidän tuetun asumisen tarpeeseensa. Projektissa aloitettu maahanmuuttajanuorten kotoutumisen ja itsenäisen selviytymisen tukemisen malli on vakiintunut projektin päättymisen jälkeen ja toiminta on laajentunut myös Järvenpäähän, Varsinais-Suomeen ja Pohjanmaalle.

Projektitoiminta lisääntyy

Vakiintuneiden toimintamuotojen lisäksi EHJÄ ry on toteuttanut Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (ent. Raha-automaattiyhdistys) tuella erilaisia kehittämisprojekteja. 

Ajelehtimisesta sitoutumiseen -projektissa (2003–2006) luotiin toimintamalli päihteillä ja mielenterveyshäiriöillä oirehtivien lastensuojelun jälkihuoltonuorten itsenäiseen selviytymiseen.

Vuosina 2006–2009 toteutettiin valtakunnallinen lastensuojelun tukihenkilötoiminnan kehittämishanke VATUKE. Lastensuojelun tukihenkilötoiminnan kehittäminen on projektin jälkeenkin osa liiton keskeistä toimintaa.

Onnistuneeseen perheenyhdistämiseen -projektin (2012–2016) tavoitteena oli luoda hyvien käytäntöjen malli perheenyhdistämiseen sekä kotoutumisen tukemiseen. Projektin tuotos Perheenyhdistämisen hyvät käytännöt - Työskentelymalli perheenyhdistämisen kautta saapuvien maahanmuuttajien vastaanottoon on luettavissa nettisivuillamme ja voimme edelleen järjestää koulutuksia teemaan liittyen.

Kadonnutta vanhempaa etsimässä -projektissa (2011–2013) kirjoitettiin ohjekirja oppaaksi tilanteisiin, joissa työskennellään lapsen kanssa, jonka vanhempi on kadoksissa hänen elämästään.

Ressu-toiminta sai alkunsa vuonna 2013 Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamana projektina. Ressu-toiminnassa tukihenkilö on oman koiransa kanssa tukena 7–17-vuotiaalle lapselle tai nuorelle, jolla on joko lastensuojelun avohuollon asiakkuus tai tarve ehkäisevään tukeen.

Tukea itsenäistymiseen -projektin (2012–2015) tavoitteena oli luoda uudenlainen toimintamalli lastensuojelun tukihenkilötoimintaan lastensuojelulaitoksista itsenäistyvien nuorten tukemiseksi. Projektin toiminta jatkuu edelleen Omilleen-toimintana.

Kannustavat kokemukset -projektin (2015–2018) tavoitteena oli löytää maahanmuuttajaperheiden nuorille kesä- ja lomatyöpaikkoja sekä työharjoittelupaikkoja, joista nuoret saavat myönteisiä kokemuksia liittyen työntekoon. Myönteisten ja kannustavien kokemusten ansiosta nuorten toivotaan jatkossakin suuntaavaan työelämään. Projektin toiminta jatkuu edelleen Kannustavat Kokemukset -toimintana.

Ikkunoita Ihmemaahan -tarinoita ryhmistä syömishäiriöistä toipumisen poluilla -hankkeessa (2018-2020) kehitettiin systemaattisesti syömishäiriötä sairastaville, syömishäiriöoireista kärsiville ja syömishäiriöstä toipuville nuorille ja nuorille aikuisille tarkoitettua keskustelevaa vertaistukea ja toiminnallisia tapaamiskertoja yhdistävää ryhmäkonseptia. Hankkeen tuottama opaskirja on luettavissa täällä.

Kuule minua -hanke (2023-2025) kehittää valtakunnallisesti turvapaikanhakija- ja pakolaistaustaisten nuorten kokemusasiantuntijatoimintaa. Hankkeessa edistetään nuorten ja eri toimijoiden välistä ymmärrystä sekä yhteistyötä palveluiden parantamiseksi. Toiminnan kautta nuoret saavat vertaistukea ryhmältä ja mahdollisuuden päästä vaikuttamaan yhteiskunnallisiin asioihin.

Kumppanina koulupolulla -hankkeessa (2024-2026) vapaaehtoiset koulupolkukumppanit tukevat maahanmuuttajaperheiden vanhempia, joilla on suomalaisen koulupolun alussa olevia lapsia. Koulupolkukumppani on vapaaehtoinen tukihenkilö, jolla on kokemusta suomalaisesta koulujärjestelmästä omien lastensa kautta. Toiminta edistää maahanmuuttajaperheiden sopeutumista uuteen kulttuuriin ja kouluyhteisöön.

EHJÄ ry tänään

EHJÄ ry:n keskeisiä toimintamuotoja ovat lastensuojelun jälkihuolto, nuorten maahanmuuttajien tuettu asuminen, ammatillinen tukihenkilötoiminta ja ammatillinen perhetyö. Vapaaehtoisten lastensuojelun ja sosiaalihuollon tukihenkilöiden ja -perheiden koulutus on myös osa palvelutuotantoamme. 

EHJÄ ry on mukana erilaisissa verkostoissa, neuvottelukunnissa ja työryhmissä, joissa vaikutetaan lastensuojelutyön kehittämiseen. Lisäksi järjestö ottaa kantaa yhdessä muiden toimijoiden kanssa sosiaalialaa koskeviin asioihin.

Henkilökuntamme on edustettuna muun muassa seuraavissa kotimaisissa ja kansainvälisissä työryhmissä:

  • Lastensuojelun Keskusliiton hallitus

  • EUROMET-allianssin hallitus

  • Lastensuojelun Keskusliiton osallisuuden neuvottelukunta

  • Lastensuojelun Keskusliiton lapsi- ja perhepolitiikan neuvottelukunta

  • Lastensuojelun Keskusliiton lastensuojelun neuvottelukunta

  • Pohjanmaan etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO

  • SOS-Lapsikylä ry:n hallitus

  • Lasten ja nuorten keskuksen hallitus

Lisäksi järjestö toteuttaa osaamisalueillaan kehittämisprojekteja ja vaikuttaa erilaisissa verkostoissa ja neuvottelukunnissa. Järjestö toimii seitsemästä eri toimipisteestä käsin pääkaupunkiseudulla, Järvenpäässä, Turussa, Porissa, Vaasassa, Kokkolassa ja Pietarsaaressa. Jäsenjärjestömme ovat valtakunnallisia lasten- ja nuortenhuollon palveluja tuottavia lastensuojelujärjestöjä.