EUROMET (The European Mettray Organisation) on eurooppalaisten lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien organisaatioiden verkosto, jonka tarkoituksena on jakaa tietoa ja osaamista sekä kehittää jäsenorganisaatioidensa toimintaa. Verkoston vuosittain järjestämässä Symposiumissa jaetaan ajankohtaista tietoa nuorten parissa tehtävästä työstä ja saadaan uusia ideoita kehittämis- ja ohjaustyön tueksi.

Tänä vuonna Euromet Symposium toteutettiin brittiläisen Catch22-organisaation vetämänä etäkonferenssina teemalla Koronapandemian vaikutukset haavoittuvassa asemassa oleviin nuoriin. Kolmipäiväisen tapahtuman aikana käsiteltiin pandemian vaikutuksia nuoriin kolmesta eri näkökulmasta: opiskelu ja työllistyminen, mielenterveys ja hyvinvointi sekä nuorten oikeudet ja turvallisuus verkossa.

Opiskelu ja työllistyminen

Koronapandemia on vaikuttanut nuorten opintojen etenemiseen sekä työllistymismahdollisuuksiin ympäri Eurooppaa. Etäopintojen suorittamista ovat haitanneet muun muassa puutteelliset etäopiskeluvälineet, huonot verkkoyhteydet sekä itseohjautuvuuden ja mielenterveyden haasteet.

Ensimmäisen työpaikan saamisesta on tullut entistä vaikeampaa. Yrityksiltä ja muilta työnantajilta toivotaan tilanteen huomioimista tarjoamalla nuorille töitä sekä tukea työssä oppimiseen ja kehittymiseen. EUROMET:in jäsenorganisaatiot, EHJÄ ry mukaan lukien, tarjoavat nuorille tukea työllistymiseen auttamalla muun muassa ansioluettelon ja työhakemusten laadinnassa.

Mielenterveys ja hyvinvointi

Nuoruus on kriittistä aikaa aivojen kehittymiselle. Koska kehitys tapahtuu vuorovaikutuksessa, voidaan sosiaalista eristäytymistä pitää erityisen haitallisena juuri nuorten mielenterveydelle. Tulevaisuus näyttää mitkä ovat koronapandemian pitkän aikavälin vaikutukset tämän päivän nuoriin ja heidän hyvinvointiinsa.

Poikkeusolojen tuoma positiivinen trendi taas voi olla mielenterveysongelmien normalisoituminen yhteiskunnallisessa keskustelussa ja asenteissa. Mielenterveyden haasteista puhuminen on korona-aikana lisääntynyt ja on huomattu, että ne voivat koskettaa meistä jokaista. Yhteinen pandemiakokemus ja sen tuoma  avoimuus voikin parhaimmillaan vähentää mielen oirehdintaan liittyvää stigmaa.

Nuoruus on tavallisesti riskinoton ja tulevaisuuteen suuntautuneisuuden aikaa. Koronapandemian myötä kuitenkin myös nuoret ovat joutuneet kohtaamaan oman haavoittuvuutensa. Tartuntalukuihin ja kuolemantapauksiin keskittynyt uutisointi on voinut herättää voimakasta ahdistusta ja kuolemanpelkoa, eivätkä aikuiset ole voineet epävarmassa tilanteessa vakuuttaa nuoria siitä, että kaikki varmasti järjestyy.

Brittiläiset psykologit Tania Rodrigues ja Brook Laing neuvovat lievittämään pelkoa pitämällä taukoa uutisten seurannasta, haastamalla negatiivista sisäistä puhetta ja pitämällä yhteyttä läheisiin. Myös elämänkatsomuksesta, esimerkiksi uskonnosta, yhteiskunnallisesta aktiivisuudesta tai luovuudesta ja uusista harrastuksista voi hakea apua pelon ja ahdistuksen käsittelyyn.

Nuorten oikeudet ja turvallisuus verkossa

Symposiumissa käsiteltiin myös lasten ja nuorten turvallisuutta verkossa. Englannissa toteutetun tutkimuksen mukaan verkkoympäristö on tarjonnut lapsille ja nuorille positiivisia kokemuksia koulunkäynnin, harrastusten ja kavereihin yhteydenpidon muodossa. Lasten kohtaama negatiivinen sisältö ja ei-toivotut yhteydenotot verkossa vaikuttavat kuitenkin olevan enemmän sääntö kuin poikkeus. Vanhemmilta ja huoltajilta lapset toivovat oman verkkokäyttäytymisensä tarkempaa valvontaa, joskin lapsen yksityisyyttä kunnioittaen.

Yksilöllinen ja yhteisöllinen kokemus

Vaikka koronapandemia koskettaa tavalla tai toisella meitä kaikkia, voimme kokea sen tahoillamme kovin eri tavoin. Meidän tuleekin kuulla ja huomioida jokaisen yksilöllinen kokemus pandemiatilanteesta. Omalla rauhoittavalla esimerkillä ja aktiivisella kuuntelulla voi auttaa myös toista epävarman tilanteen aktivoimien ajatusten ja tunteiden käsittelyssä. Tuetaan toinen toistamme, jotta meitä kaikkia koskettavan kriisin seurauksena ei olisi eriarvoistuva, vaan ihmisiä yhtenäistävä yhteiskunta.